DILI, www.news-viptv.com – Governu Perfektural Ishikawa relata iha ema nain 4 maka mate no nain 30 maka kanek, inklui ema balun sei iha uma okos ne’ebe monu tamba rai-nakdodo ho magnitudo 7.6 ne’ebe akontese iha Segunda (1/1/2024) tuku 4:10 lokoraik oras Japaun nian.
Rai-nakdoko ne’e hamosu tsunami no insendiu (ahi-han) ba komunidade nian uma dadauk ne’e ekipa autoridade halo hela evakua ba kazu neen ne’ebe deskonfia iha ema ne’ebe hakoi hafoin sira nia uma monu.
Tuir publikasaun ajensia notisioza Kyodo ne’ebe publika tutan hosi Japan Today katak la iha abnormalidade signifikante iha sentrál nukleár sira iha Sika Ishikawa nian, iha ne’ebé rai-nakdoko rejista ona másimu 7 iha eskala intensidade seismika nasaun nian, ka besik Niigata ka prefesaun Fukui hafoin rai-nakdoko ne’e, tuir Sekretaria Autoridade Regulamentu Nukleár.
Ajensia Meteorolojika Japaun fó sai avizu espesiál ida kona-ba potensiál tsunami ne’ebé sukat metru 3 ka aas iha Peninsula Noto Ishikawa, no tun iha oras hirak liu tiha. Tsunami ida-ne’ebé sukat metru 1.2 ka aas to’o iha Portu Wajima.
Ida-ne’e sai hanesan avizu espesiál ba dala uluk dezde rai-nakdoko no tsunami ho magnitude-9.0 2011 ne’ebé estraga área sira iha parte norte Japaun no hamosu krize nukleár iha Fukushima.
Autoridade local iha sidade antigu ida-ne’ebé iha ai-laran iha Wajima mos hetan insendiu ka ahi-han. Iha relatóriu kona-ba edifísiu ida no uma barak ne’ebé monu iha sidade.
Mane ida-ne’ebé hela iha Wajima hatete: “Hau haree hanesan iha uma 10 liu, no nia bele haree suar ne’ebé nakukun maizumenus metru 500.”
Ema seluk haree aisuar metan no rona esplosaun besik distritu merkadu ai-han Wajima Asaichi.
Rai-nakdoko ne’e sente iha área ida-ne’ebé luan husi Hokkaido iha parte norte Japaun to’o Kyushu iha rai-maran parte súl oeste. Avizu tsunami sira fó sai ona ba prefesaun sira iha Tasi Japaun.
Rai-nakdoko ne’e foka maizumenus kilómetru 30 iha parte leste husi Wajima, ho kle’an provizóriu 16 km, tuir ajénsia klimátika.
Rai-nakdoko ida iha nivel másimu 7 iha eskala intensidade Japaun nian deskreve katak halo imposivel ba ema atu hamriik metin.
Rai-nakdoko no aftershocks halo estragus ba transporte públiku ba no husi área afetadu sira, ho JR East (kompana komboi Japaun) suspende temporariamente operasaun husi shinkansen hotu-hotu ne’ebé hala’o treinamentu ba tokoku, Joetsu no liña Hokuriku, enkuantu All Nippon Airways no Japan Airlines kansela aviaun 25.
Primeiru-Ministru Fumio Kishida hateten ba jornalista sira katak nia governu sei halibur informasaun lalais bainhira kontinua servisu iha kalan.
Totál ema hamutuk 97,000 liu iha prefesaun sia mak hetan instrusaun atu evakuadu, tuir Ajensia Bombeiros no Dezastre.
Autoridade dezastre hamutuk ho Forsa Auto-Defeza Japaun mos fahe ona sasan emerjensia ba maizemenus ema nain 1.000 hanesan hena, bee no ai-han.
Tuir média no autoridade lokál sira, Korea Norte no Sul fó sai avizu hanesan ba sira-nia área tasi-ibun parte leste.
Governu Rusia mos fó sai avizu tsunami ida ba rejiaun tasi-ibun parte oeste Sakhalin iha parte Leste hafoin rai-nakdoko Japaun nian, dehan Ajensia notísia Interfax.